Tyhjennä lista

Oletko varma, että haluat tyhjentää listan?
Tilausrivit
0

Tyhjennä ostoslista

Sinulla on 0 tilausriviä ostoslistassasi.
Oletko varma, että haluat tyhjentää ostoslistan?

Ostoskori

Jokin meni pieleen hintojen latauksessa. Yritä uudelleen.

Ostoskorisi on tyhjä

Kaupparatsuja, pohjoisia jääriä ja savolaista huumoria

12.6.2019

Teksti Kari Latvanen

Ahlsellin henkilöstön vaihtuvuus kipusi nousukaudella yli kymmenen prosentin. Kilpailu alan parhaista ammattilaisista havahdutti HR:n ja markkinoinnin tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä.

”Oletko rautainen, LVI-urakoitsijoiden seassa luontevasti laukkaava kaupparatsu ja LVI-alan ammattilainen? Haluatko päästä vaikuttamaan siihen, millaisia työpäiväsi ovat? Tule rakentamaan menestystarinaa yhdessä Suomen parhaista tukkumyynnin organisaatioista!”

Näin alkoi teknisen alan tukkukauppiaan Ahlsellin taannoinen rekrytointi-ilmoitus. Yhtiö etsi LVI-tukkumyyjää Etelä-Suomen tiimiinsä. Kaupparatsun tehtävistä kiinnostuneille luvattiin työporukan olevan parasta a-luokkaa.

”Saat loistavat kollegat, jotka ovat viimeisen päälle ammattilaisia ja auttavat toisiaan, kun siihen on tarvis. Esimieheksesi saat idearikkaan pohjoisen jäärän, joka pyrkii tekemään asiat mahdollisimmat järkevästi eikä tykkää turhasta veivaamisesta.”

Toisessa Ahlsellin rekry-ilmoituksessa taas kysyttiin:”Nautitko savolaisesta huumorista ja kaupanteosta”. Yhtiön myynnin kerrottiin kasvavan ja samalla todettiin, että Kuopion seudulla on valtava potentiaali. Myyntihenkiselle LVI-tukkumyyjälle oli kaupanteon lisäksi tarjolla erittäin positiivinen työporukka, jossa savolainen huumori lentää.

Työnantajakuvalla on strategista merkitystä

Laukkaavia kaupparatsuja, veivaamista inhoavia pohjoisia jääriä ja savolaista huumoria. Eivät edusta kaikista tyypillisimpiä teknisen tukkukauppiaan rekrytointi-ilmoituksia. Eivät – ja ihan tarkoituksella, kertoo Ahlsellin henkilöstöjohtaja Anna Saksi.

”Meille rekrytointi-ilmoitukset ovat keino rakentaa työnantaja- ja yrityskuvaa, eli kertoa kaikille yrityksestä kiinnostuneille, keitä me olemme ja mitä me teemme”, hän sanoo.

"Olemme houkutteleva, nykyaikainen, aikaansa seuraava yritys. Yksi näiden ilmoitusten tehtävistä on viestiä tästä. Ilmoitusten tyylilaji ja äänensävy heijastaa Ahlsellin kulttuuria. Puhumme suoraan ja mukana on hyppysellinen huumoria."

Saksi kertoo, että rekrytointi-ilmoittelulla ja sen avulla rakennettavalla työnantajakuvalla on Ahlsellille suuri strateginen merkitys. Rekrytointi nousi arvoon arvaamattomaan nousukauden aikana.

”Ahlsell Oy:llä on Suomessa noin 580 työntekijää. Vaihtuvuus on reilun kymmenen prosentin luokkaa, kun se esimerkiksi teollisuudessa se on kokemukseni mukaan selvästi vähemmän, prosentin tai kaksi. Kun rakentaminen vetää hyvin, niin porukka lähtee liikkeelle. Alalla on myös jonkin verran epätervettä palkkakilpailua”, hän sanoo.

"Alamme on myös perinteinen, miesvoittoinen ja keski-ikäinen. Henkilöstö liikkuu lähinnä varsin paljon alan sisällä. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää lisätä monimuotoisuutta, mitä tulee henkilöstön taustoihin, sukupuoleen, ikään ja osaamiseen."

Kesävaari kehuu talon ilmapiiriä

Rekrytointi-ilmoitukset ovat merkittävä, muttei kuitenkaan ainoa tapa, jolla Ahlsell rakentaa työnantajakuvaansa. Yhtiö esimerkiksi esittelee arvojaan ja kulttuuriaan verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa henkilöstön edustajien tarinoiden kautta.

”Me olemme ylpeitä osaavasta henkilökunnastamme, joka auttaa asiakkaitamme onnistumaan. Siksi haluamme nostaa esille talossamme työskenteleviä eri aihealueiden experttejä”, Anna Saksi kertoo.

Ahlsell-experteistä on esitelty toimitusjohtaja Mika Salokankaan ohella muun muassa ajojärjestelijä Tuomas Rytkönen ja ”kesävaari” Ensio Vuorela. Salokankaan motto kuuluu, että ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”. Kaikissa Suomen LVI-tukkuliikkeissä pitkän työuransa aikana työskennellyt 77-vuotias Vuorela taas hakeutui viime kesänä Mikkelin myymälään kesätöihin jo pelkästään talon hyvän ilmapiirin vuoksi.

Idea Ahlsell-experttien esittelystä kehkeytyi Anna Saksin mukaan markkinoinnin ja HR:n yhteistyössä. Ahlsell on järjestänyt perinteisesti vuosittain Experttipäivien nimellä kulkevan markkinointikampanjan. HR taas on nostanut talon sisällä esille kuukauden työntekijöitä hyödyntämällä Expertti-brändiä.

”Markkinointi ehdotti, että tätä voisi hyödyntää myös ulkoisessa markkinoinnissa, eli työnantaja- ja yrityskuvan luonnissa”, Saksi kertoo.

Markkinointi ja HR samalla asialla

Henkilöstöjohtaja Anna Saksin mukaan työnantajakuvan luominen vaatii onnistuakseen HR:n ja markkinoinnin saumatonta yhteistyötä. Markkinointi-ihmiset ovat viestinnän ammattilaisia, joten heidän osaamistansa kannattaa hyödyntää.

”Ahlsell-expertti-konseptin ideointi on hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä. Markkinointi auttaa myös ihan konkreettisesti muun muassa rekryilmoitusten visuaalisen ilmeen laadinnassa”, Saksi kertoo.

”HR kiinnostaa markkinointia jo pelkästään siitä syystä, että kaikessa yrityksen tekemisessä on aina markkinoinnin näkökulma. Esimerkiksi potentiaalinen työntekijä voi hyvinkin olla myös potentiaalinen asiakas.” Anna Saksi toteaa, että markkinoinnin ja HR:n yhteistyön pitää luonnollisesti pohjautua yrityksen strategiaan ja olla suunnitelmallista. Ad hoc -pohjalta ei juuri kannata ponnistaa.

”Tärkeää on myös tietysti molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus. Tämän luulisi olevan itsestään selvää, mutta olen nähnyt organisaatioita, joissa näin ei ole.”

Yritykset uskovat rekryviestinnän voimaan

Ahlsellin henkilöstöjohtaja Anna Saksi uskoo yhtäältä rekrytointi-ilmoitusten voimaan työnantajakuvan rakentamisessa mutta toisaalta myös työnantajakuvan voimaan rekrytoinnin onnistumisessa. Hän ei ole yksin.

Työnhakupalvelu Monster selvitti viime vuonna suomalaisyritysten käsityksiä työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin välisestä suhteesta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet suomalaisyritykset (97 %) uskovat, että työnantajamielikuvalla on erittäin tai melko paljon merkitystä rekrytoinnin onnistumisessa. Samalla yrityksissä ajatellaan myös, että rekrytointiviestintä on tärkein yksittäinen teko työnantajamielikuvan rakentamisessa.

Erityisesti työnantajamielikuvan tärkeys korostui aloilla, joilla on pulaa osaavista tekijöistä, esimerkiksi IT- ja tekniikan aloilla. Myös rekrytointiyrityksissä työnantajabrändi koettiin erittäin merkittäväksi.
Työnantajamielikuvan merkitys arvioitiin suureksi. Kuitenkin vain harva yritys mittaa sitä, missä määrin työnantajamielikuvalle asetetut tavoitteet on saavutettu.

Viesti Ahlsellilta

JavaScriptin on oltava käytössä selaimellasi, jotta sivuto toimii oikein. Ota JavaScript käyttöön.