Uusinta teknologiaa edustavat invertterimaalämpöpumput ovat nousseet NIBEn suosituimmiksi maalämpöpumpuiksi. Invertteriohjattu pumppu nostaa kompressorin kierroksia, kun tarvitaan enemmän lämpöä ja lämmintä vettä. Vastaavasti kierrokset laskevat tarpeen ollessa pienempi. Tämä tarkoittaa äärimmäistä joustavuutta ja energiatehokkuutta – myös kovissa sääolosuhteissa.
Invertterimaalämpöpumppu pystyy hyödyntämään maaperään varastoitunutta uusiutuvaa luonnon energiaa kylmimmilläkin säillä: oikein mitoitettu pumppu kerää paukkupakkasilakin jopa 75 % tarvittavasta energiasta maasta. laite on siten vakuutus huippukuorituspäivien sähkön hintaa ja tehotariffimaksujen korotusta vastaan. Kun lämpöpumput tulevaisuudessa liitetään osaksi älykkäitä sähköverkkoja, ne tuovat myös arvokkaan panoksen energian tallentamiseen ja tasaamiseen silloin kun esimerkiksi tuulivoimasta on pulaa.
Oikea mitoitus tärkeää
Kun invertterimaalämpöpumppu on mitoitettu oikein, se käy pysähtymättä ja parhaalla hyötysuhteella niissä lämpötiloissa, joiden aikana lämmitystunteja kertyy kaikkein eniten. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ulkolämpötila on -10 pakkasasteen ja viiden lämpöasteen välissä suurimman osan lämmityskaudesta. Parhaaseen hyötysuhteeseen päästään silloin laitteella, joka on täysitehoisena mitoitettu noin -26 pakkasasteeseen. Ei liikaa yli, jottei pumppu joudu toimimaan jaksokäynnillä perinteisten pumppujen tavoin. Ei kuitenkaan allekaan, jotta sähkövastuksen tarve lisälämmön tuottoon minimoituu eikä lämpöpumppu aiheuta paineita tulevaisuuden tehotariffimaksujen kasvulle.
Invertterimaalämpöpumppu on hieman perinteistä maalämpöpumppua kalliimpi, mutta ero tasaantuu merkittävästi kun vertailussa huomioidaan laitteiden tehokkuus. Useimmissa tapauksissa lämmitysjärjestelmään ei myöskään tarvitse asentaa puskurivaraajaa, sillä invertteripumpun alimman kierrosluvun lämmitysteho soveltuu pelkän kostean tilan lämmittämiseen ilman liiallista pätkäkäyntiä. Invertteripumppu ei välttämättä tarvitse myöskään perinteistä puppua syvempää energiakaivoa, sillä yleisimmin kaivon mitoitus määrittyy lämmityksen energiatarpeen perusteella laitteen hetkittäisen tehontuoton sijaan.